Hemánus, Pertti

Pertti Hemánuksella oli selkeä syy ryhtyä kirjoittamaan dekkareita. "Halusin esittää dekkarin (vale?)kaavussa asioita, joita syystä tai toisesta oli vaikea saada sanotuksi muuten, ainakaan kyllin nasevasti."
Esikoisdekkari Kuka halusi murhata professorin? (1993) kuvasi kertojan omaa työyhteisöä, yliopistomaailmaa. "Rikoksen raadollisen taustan kuvauksessa Hemánuksen lakoninen tyyli puree yllättävän syvältä." (HS 19.9.93, Vesa Sirén)

Pertti Hemánus ei osaa nimetä dekkareistaan merkittävintä. "En pidä dekkarituotantoani ylimalkaan kovin merkittävänä, joskaan en kelvottomanakaan. Ensimmäinen eli Kuka halusi murhata professorin? myytiin nopeasti loppuun ja sai varsin hyvät arvostelut, mutta itse pidän neljättä eli kirjaa Kuka halusi murhata kirjailijan? paremmin tehtynä. Makuasia."
Arvostelu totesi neljännestä kirjasta: "Kuka halusi murhata kirjailijan? on ´epädekkari´. Murha on vain näennäinen syy, joka antaa mahdollisuuden kuvata hyvinvointivaltion sivistyneen keskiluokan onnetonta, rikkinäistä ja kriisiytynyttä elämää. -- Hemánus on hauska, lupsakka kertoja. Hän on myös brechtiläinen kertoja." (Iisalmen Sanomat 31.7.96, Seppo Suhonen)

Luovan työnsä lähtökohdista Hemánus totesi jo vuosia sitten: "Samat kuin aloittaessani, tarve sanoa asioita dekkarin muodossa. Viides dekkarini on nimeltään Kuka halusi murhata poliitikkoja? ja sen on tarkoitus olla läpeensä poliittinen Suomen lähihistorian tilitys." Hemánuksen mukaan hän voi käsitellä haluamiaan asioita vapaammin kaunokirjallisessa muodossa kuin tieteellisissä töissään. Vuonna 1999 ilmestyi dekkari Kuka halusi murhata poliitikkoja? jossa on myös yhteiskunnallista satiiria.

Keijo Kettunen kirjoittaa: "Hemánusta on moitittu arvosteluissa toisinaan pintapuolisuudesta, merkityksettömien sivuasioiden kuvailusta ja tekohauskuudesta. Kritiikkiin on epäilemättä pakko yhtyä, joskin rönsyilevä kerronta pikkudetaljeineen ja puujalkavitseineen tuntuu olevan Hemánukselle täysin tietoinen ja tarkoituksellinen valinta. Monien muiden asioiden ohella hän kommentoi kirjoissaan ironisesti myös oman tekstinsä ominaisuuksia ja panee välillä Pertti Hemánus -nimisen professorin jopa vilahtelemaan fyysisenä henkilönä sepitteellisten hahmojen joukossa." (Kotimaisia nykykertojia 1-2 / toim. Ismo Loivamaa, 2003)

"Rikos ei ole Pertti Hemánuksen kirjojen keskeinen asia, vaikka hänen teoksensa ovatkin dekkarin muotoon puettuja kertomuksia. Tiedotusopin professorina Tamperen yliopistossa päivätyönsä tehnyt kirjailija on aina ollut kärkäs yhteiskunnallinen mielipiteenilmaisija ja vaikuttaja. Se lienee myös hänen dekkareidensa tarkoitus", arvelee Ari Haasio kirjassaan Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001), s. 46.

Väärä vakaumus (2002) on Hemánuksen muistelmateos ja henkilöhistoriaa.

Kirjallisista hengenheimolaisistaan Hemánus sanoo: "Ruotsalainen dekkaristipari Maj Sjöwall - Per Wahlöö on niin loistava, että en voi verrata itseäni heihin, mutta tunnistan itsessäni samoja pyrkimyksiä." Myös kotimaiset parhaimmiksi arvioimansa dekkaristit ovat olleet Hemánukselle tärkeitä.
Onko pirkanmaalaisuus kirjailija Hemánukselle tärkeää? "On ja ei. Sikäli kyllä, että olen tehnyt tärkeimmän osan elämäntyöstäni Pirkanmaalla, ts. Tampereen yliopistossa."
Pertti Hemánus haluaa kertoa internetin välityksellä yhden asian. "Älkää kukaan ihannoiko sokeasti internetiä. Joku viisas on sanonut internetin olevan kuin kirjasto, jonka kaikki kirjat ovat lattialla sikin sokin."

- Vitsaileva älyllinen keskusteludekkari on hänen leipälajinsa. (HS 14.4.95, Vesa Karonen)