Toivonen, Markku

Lukukeskus

- - -


- Toivosessa on omaksumiskykyä ja kekseliäisyyttä, joka hämmästyttää. -- [Ihmeitä] on taidonnäyte ja hyvä osoitus siitä, että tarinoita voi kertoa myös pelottoman kosmopoliittisessa hengessä. (HS 16.12.2000, Jan Blomstedt novellikokoelmasta Ihmeitä)

synt. 10.12.1957 Hämeenlinnassa
asuu Tampereella
perhesuhteet: naimisissa, kaksi lasta
ammatti: kirjailija
sivutoimet: toiminut sanataiteen opettajana mm. Taideteollisessa korkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Oriveden opistossa, Tampereen työväenopiston Viita-akatemiassa, Ahjolan kansalaisopistossa ja Valkeakoski-opistossa. Opettanut myös tekstinkäsittelyohjelmien käyttöä lukuisille kirjoittajille

palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1985, 1989, 1995, 2001 ja 2006.
Pirkkalalaiskirjailijain, Suomen Kirjailijaliiton, Suomen Näytelmäkirjailijaliiton ja Nuoren Voiman Liiton jäsen

Markku Toivonen on tamperelainen kirjailija, jolta on ilmestynyt runokokoelmia, näytelmiä, novellikokoelma, esseitä ja satiireja. Hänen runojaan on käännetty ranskaksi, englanniksi, espanjaksi ja liettuaksi. Hän on toiminut myös sanataiteen opettajana ja "on vetänyt kirjoittajakursseja Espoosta Inariin ja Porista Mikkeliin".
Sanataiteen opettamiseen liittyen Toivonen on julkaissut vuonna 1988 yhdessä kirjailija Risto Ahdin kanssa erityisesti lyriikan lukemista ja kirjoittamista käsittelevän esseekokoelman Runouden kuntokoulu. Tämä filosofinen, kirjoittamista käsittelevä esseekokoelma perustuu samannimiseen, suuren suosion saaneeseen radio-ohjelmasarjaan.
Ennen kirjailijaksi ryhtymistään Markku Toivonen työskenteli mm. lehtikuvaajana.

Markku Toivosen esikoisrunokokoelma Tähkämehuballadi ilmestyi vuonna 1984. Sitä seurasi v. 1988
runokokoelma Pimeä, kaunis puoliso. Runokokoelmia kiitettiin niiden omaperäisestä kuvakielestä ja kiinnitettiin erityistä huomiota runojen laulullisuuteen. "Toivosen ääni on poikkeuksellisen avoin. Runo on edelleen laulullinen: balladi, renkutus, oodi, maanläheisten perusasioiden haltioitunut ylistys. Kieli on äärimmäisen rehevää ja pidäkkeetöntä, gargantuamaisen värikästä ja liioittelevaa, mahtavaa naurua elämälle ja samalla iloa elämästä. Ennen kaikkea tämän kokoelman lukijalla on hauskaa, ellei hän ole ehtinyt kieltää itseltään elämän tunnistamiseen liittyviä rajattomia iloja. Toivonen on maallinen vastine ylevälle williamblakelaiselle mystikkoveljelleen Risto Ahdille." (Demari 27.10.1988, Arto Virtanen)

Kokoelma Sudenkorennon vuosisata ilmestyi v. 1994. "Runoudessa sana painaa kuin kivi: Markku Toivosen intohimoiset säkeet on sidottu media-ajan piinapenkkiin. - - Kuka tahansa joka avaa Markku Toivosen kirjan, pystyy nauttimaan hänen laulustaan: intohimoinen läsnäolo on puhaltanut sen täyteen elämää." (AL 29.6.1994, Risto Ahti)
Markku Toivosen runoja on ollut esillä syksyllä 2003 Voipaalan taidekeskuksessa Valkeakoskella pidetyssä Vieraanvaraisuuksia-näyttelyssä. Toivonen on myös esittänyt uutta runotuotantoaan mm. Tampereella Pispalan kirjastossa pidetyissä tilaisuuksissa, Annikinkadun runofestivaaleilla ja Helsingin kirjamessuilla.
Toivosen näytelmistä mainittakoon vanhaa murhamiesmyyttiä modernisti tulkitseva Lalli eli synkkä komedia kirveen muotoisista miehistä, jonka Juha Hurme ohjasi Rauman kaupunginteatteriin.

Kuka yössä herää -runokokoelma vuodelta 2006 oli ehdolla Einari Vuorela -palkinnon saajaksi.

Vuonna 2000 ilmestyneen novellikokoelman Ihmeitä kertomukset sijoittuvat Ranskaan, jossa Toivonen on työskennellyt Suomen Kulttuurirahaston stipendiaattina. Kertomusten ajallinen jänneväli ulottuu varhaiselta keskiajalta nykypäivään, ja niiden miljöönä on joko pohjoisranskalainen maalaiskylä tai Pariisi. Katolisen mystiikan rikastama teos tutkii haastavasti yhteistä eurooppalaista perintöämme. Kerronnan pohjavire on surumielisen satiirinen, mutta kirjasta löytyy myös groteskeja sävyjä.
Otsikolla 'Iloisen synkät satiirit' kirjoittaa Seppo Järvinen Kiiltomato.net-verkkojulkaisussa
(www.kiiltomato.net; artikkeli päivätty 8.12.2000) Ihmeitä-teoksesta: "Toivosen satiiriset kertomukset/novellit tuovat aidon gallialaisen tuulahduksen oman navan tuijottamiseen keskittyneeseen kirjallisuuteemme. - - Runoilijan tausta on Toivosen hulvattomalle mutta hallitulle kertomatekniikalle eduksi. - - Toivosen kertomukset pohjautuvat syvään perinteeseen ja tarkkaan tutkimukseen: kerronnan ote on lähes esseistinen, pikkupiirtoja myöten tarkka kuin Brueghelin tai Boschin maalaukset. - - Toivonen osaa pantagruelmaisesti säikyttää lukijan pahan kerran. Kertoja on myös armoton humoristi, jolla on veitikka silmäkulmassa. - - Välillä rivien välistä häivähtää kuin surumielinen luuttumusiikki kaiken katoavaisuudelle. Ihmeitä tapahtuu, olemmeko niille sokeita? Pyhimyslegendoja Toivosen kertomukset eivät ole, päinvastoin. Toivonen on mestari tuomaan esiin ihmisen raadollisuuden mutta myös haurauden."

(Pirkanmaan kirjailijat)

- - -


Luonnehdinta

Mikkelin lähellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Markku Toivonen on nykyään tamperelainen runoilija, kirjailija ja sanataiteen opettaja. Hänen runonsa ovat intohimoisen rehellisiä ja laulullisia. Toivosen tarinat ja novellit ovat kerronnallisia ja ne näyttävät ihmisen raadollisuuden, mutta myös haurauden.


Faktaa

Markku Toivonen on syntynyt 10.12.1957 Hämeenlinnassa Hämeen linnaa vastapäätä. Suurimman osan lapsuudestaan hän vietti pientilan ainoana lapsena Mikkelin maalaiskunnan Korpijärven kylässä. Markku kävi Korpijärven kansakoulun ja Rantakylän kunnallisen keskikoulun. Ylioppilaaksi Markku Toivonen kirjoitti Porrassalmen yhteislyseosta vuonna 1976. Sen jälkeen hän opiskeli Tampereen yliopistossa mm. tiedotusoppia ja kirjallisuustiedettä. Hän työskenteli aluksi sanomalehden toimittajana ja lehtikuvaajana, kunnes ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Toivonen on työskennellyt Suomen Kulttuurirahaston stipendiaattina Ranskassa. Kirjailija-aikanaan hän on opettanut sanataidetta, tekstinkäsittelyohjelmien käyttöä ja typografian perusteita kirjoittajille useissa oppilaitoksissa.

Markku Toivonen on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta. Hän asuu Tampereella ja harrastaa typografiaa, musiikkia, historiaa ja runojen esittämistä.


Kirjailijaura

Markku Toivosen vanhemmat ymmärsivät pojan luku- ja kirjoitusharrastukset ja kannustivat häntä niissä. Suvun esivanhempiin kuului talonpoikaisrunoilija Olli Kylmäläinen. Markun ensimmäiset kirjalliset tuotteet olivat 12-vuotiaana ruutupaperille kirjoitetut esseentapaiset tekstit. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän teki Länsi-Savo -lehteen uutis- ja kulttuurijuttuja. Lehti oli hänen ensimmäinen kirjoittajakoulunsa. Tietenkin hän myös luki paljon. Markku Toivonen pitää armottomista kirjailijoista, joilla on syvä tragiikan taju. Tällaisia ovat mm. Anton Tšehov, Raymond Carver, Anna Ahmatova, Gunnar Ekelöf ja Federico Garcia Lorca.

Lyriikasta Markku Toivonen kiinnostui vasta yliopistoaikanaan. Suomalaisista runoilijoista hän ihailee erityisesti rytmin ja muodon taitureita P. Mustapäätä, Lauri Viitaa ja Otto Mannista. Toivosen innostajia opiskeluaikana olivat mm. Harri Nordell ja Aarre Heino. Kirjailijauran kannalta ratkaisevaa oli kuitenkin Risto Ahdin pitämä Oriveden kesäkurssi vuonna 1983. Se muutti hänen elämänsä. Markku Toivonen muokkasi runojaan ja Risto Ahti kannusti häntä eteenpäin

Toivonen lähetti runonsa WSOY:lle. Vilho Vikstén toimitti hänen esikoiskokoelmansa Tähkämehuballadin vuonna 1984. Nykyään hänen esilukijoitaan ovat Juhani Ahvenjärvi ja Ville Hytönen. Vaikka ideoita ja ajatuksia on paljon, runot eivät synny helpolla.

” Runojen tekeminen on loputonta hiomista, pyyhkimistä ja täydentämistä, ajattelua ja opiskelua. Se on hetkittäistä haltioitumista, sitten lamaantumista, jopa epätoivoa ja lopulta uusien oivallusten tuottamaa riemua”, toteaa Markku Toivonen.

Tähän mennessä hän on julkaissut kymmenen teosta. Runojen lisäksi hän on kirjoittanut esseitä, novelleja ja näytelmiä.

(Etelä-Savon kirjailijat)