Peltoniemi, Jusa

Makuasioita:

Mieltymykset...
Niin, Pradot ja Bachit ja nuoruuden Tennessee Williamsit, mutta... Unohtumattomista taide-elämyksistä voisin nostaa tässä yhteydessä esiin Harmony Sisters-lauluyhtyeen Mirva-levymerkille Helsingissä 1944-46 tekemät swing-levytykset - gramofonilla soitettuina tietysti. Erityinen kannustimeni on ollut yhtyeen alton Maire Ojosen sooloesitys kappaleesta "Dream".

Fiktiivinen henkilö, johon voisin samaistua:
Kysymys on vaikea, koska en luullakseni koe fiktiota tai taidetta yleensäkään aivan sillä tavalla. Vastaava kokemus itselleni on ehkä "korkeampien asioiden maailmaan kurkistamista", ja se lienee samaistumista metafyysisempää toimintaa.

Mieluisa paikka:
Aikamoinen kotirottahan minä olen; Fiskarsin ruukki, jossa asun, kesäpaikka Kokkolan Sannanrannalla, anopin pihasauna... mutta ehdottomasti myös Madrid, Amsterdam. Ja maakuntakirjailija Kafkan kaupunki Praha. Varsinkin Madridissa olen tavoittanut joskus samanlaisen peripateettisen tilan, jollainen kerran kesässä tulee Sannanrannan saunapolkua astellessa koettua.

Kiehtova historiallinen aikakausi:
Nykyaika. "Menneisyys on nykyajan autotalli", oli suuhuni muotoiltu tämän vuoden helmikuun (?)
lmagen haastattelussa. Kyllä sen passaa niin sanoa.

Mikä ärsyttää:
No se nykyaika

- - -

Keskipohjalaiset kirjailijat ovat jatkuvasti uhanalainen laji. En tiedä, ovatko he pyrkineet Maailman Luonnonsäätiön listoille, mutta monet ovat hakeutuneet suotuisampaan ilmastoon. Kun ummistan silmäni, näen elävästi keskipohjalaisen kirjailijan , joka sitkeästi tuijottaa tulevaisuuteen saimaannorpan rinnalla. Keskipohjalainen maailma on pelmuuttamatonta leimikkoa. Minun ainoa maailmani, jota en ole saanut valita.

Kysymys siitä, miksi minä kirjoitan, on liian vaikea ja korkealentoinen. Voin vastata siihen yhtä abstraktisti siteeraamalla runoani, joka koskee juuri sitä, miksi kirjoitan: "On tapahtunut virhe. Jossakin on tapahtunut kauhea virhe. En vain tiedä missä. En halua (enkä ole halunnut) tietää. Olennaista virhettä ei ole."

Elämäkertatietoa

Jusa Peltoniemi (s. 1973) on Kokkolasta kotoisin oleva kirjailija ja teatteritaiteen maisteri. Hän asuu perheineen Fiskarsissa. Peltoniemen tuotantoon kuuluu runojen ja romaanin ohella useita näytelmiä, kuunnelmia ja käännöksiä.

Lukukeskus

---

Jusa Peltoniemi on syntynyt 1973 Kokkolassa. Hän on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri, asuu perheineen Fiskarsissa ja on taiteilijaosuuskunnan jäsen. Peltoniemen tuotantoon kuuluu runojen ja romaanin ohella useita näytelmiä, kuunnelmia ja käännöksiä. Hänellä on myös Advanced European Scientific Diver -kortti vuodelta 2005 todistamassa tutkimussukeltajan opinnoista.

Peltoniemi kuvasi 1990-luvun lopulla kirjailijan identiteettiään mm. näin: "Keskipohjalaiset kirjailijat ovat jatkuvasti uhanalainen laji. En tiedä, ovatko he pyrkineet Maailman Luonnonsäätiön listoille, mutta monet ovat hakeutuneet suotuisampaan ilmastoon. Kun ummistan silmäni, näen elävästi keskipohjalaisen kirjailijan, joka sitkeästi tuijottaa tulevaisuuteen saimaannorpan rinnalla. Keskipohjalainen maailma on pelmuuttamatonta leimikkoa. Minun ainoa maailmani, jota en ole saanut valita."

2000-luvulla mm. runokokoelma Talvi (www.keskeinentalvisanasto.info) on tuonut hänen tuotantoonsa laajempaa maantieteellistä ja historiallista ainesta ja luonnontieteen metaforia.

WSOY

---

Finlandia-ehdokas 2000, Runeberg -palkintoehdokas 1995, Keskipohjalaisten instanssien näytelmäkilpailun ensimmäinen palkinto 1998, Piikki-palkinto 2002

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Kuunnelmia:
Terijoen trampoliini
Smolnan pariovet
His Masters Voice, ilmestynyt tekstinä Parnassossa (2000:2)
Minä leikkasin ne keritsimillä poikki (1998)

Näytelmä:
Dynamiittityttö (2000)
Sonetti, joka lähti hyvin. Valikoima, Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta 2002

Suomennokset

Tennessee Williams: Äkkiä viime kesänä, 1996
August Strindberg: Uninäytelmä (suom. & sov.), 1997
Mark Ravenhill: Ostetaan & naidaan, 1998
Martin McDonagh: Lännen syrjällä, 1998
Furio Bordon: Le ultime lune - iltaruskon aika, 1998
Robert Edgar Hughes: Kaksi purjehdusta Itämerellä 1854-1855, 2007

Tekstinäyte

Jääkartta luotsimökin pöydällä. /
Siihen on lyijykynällä merkitty talven tilanteet. /
Helmikuussa Juana Nancyn miehistö kävi Torniossa torilla, /
jää kuljetti heitä satoja maileja. /
Täällä majakkasaarella joku on istunut, /
merkinnyt karttaan /

aavelaivan matkan ja kuinka jää on syntynyt, /
miten se maaliskuussa muodosti valleja /
matalan veden tuntumaan /
ja lopulta suli /
vuonna 1897. //

(Teoksesta Made, WSOY 2008)

Lumi toi peurat lähemmäksi meitä./
Se mitä ei voi nähdä/
On nyt itsensä muotoinen varjo./
Mustia reikiä kimaltavalla hangella, käänteinen tähtikuvio./
Lumi antoi jäljet näkymättömälle, pelkät jäljet,/
Ja yhä meidät erottaa hopeinen, hiljainen joen juoksu./

(Teoksesta Talvi, WSOY 2006)

Taivaaseen hakatut kirkonkylät

Jopa viikingit.
Ja pedot.
Raapustivat merkkinsä
kiveen. Mutta ei täällä.
Täällä enemmän kuin kiviä on taivasta.
Risuisen viidan
kuuraiset koivut
aamupäivän hämärissä
pian sinisen hetken perästä.
Viikingit saivat riimunsa ylös.
Herrani, Jesuxeni, miksi
minä tämän kansan sain
pantavaksi kirjoihin,
rallatettavaksi
rahanalaiset?
Taivaaseen hakatut kirkonkylät,
joiden läpi tajuaa käyneensä
vasta kun jo ajoi ohi.
Ainoa kirja on pankkikirja
(jotka nekin on poistettu käytöstä),
kredit ja debet, syntyneet
ynnä
me muut. Mutta onhan
niillä hyvät tontit.

(Sitaatti keskeneräisestä runokokoelmasta.)

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 5. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2009.