Parkkonen, Seppo

synt. 23.11.1948 Tampereella, jossa myös asuu
perhesuhteet: naimisissa, neljä aikuista lasta
opinnot, tutkinnot: opintoja Sibelius-Akatemiassa pääaineena sellonsoitto (1967-1971), Viita-akatemian kolmivuotinen kirjoittajakoulutus (1999-2001)
ammatti: kirjailija, sellisti, sellonsoitonopettaja
palkinnot: Tampereen kaupungin luovan kirjallisuuden palkinto 2003

harrastukset: "Arkkitehtuurista nauttiminen, kulttuurihistoriaan liittyvien kirjojen selailu ja lueskelu, annos myöhäisromanttista orkesterimusiikkia silloin tällöin. Liikunnallisia harrastuksiani ovat tähtitaivaan tuijottelu sekä aavan meren rannalla seisoskelu."

Seppo Parkkonen on Tampereella asuva vapaa kirjailija. Aiemmin hän on toiminut lähes 30 vuotta sinfoniaorkesterimuusikkona ja koko tämän ajan myös sellonsoitonopettajana. Hän on kirjoittanut neljä jännitysromaania, joista esikoisena ilmestyi Bestsellerin salaisuus vuonna 2002 ja neljäs romaani Viipurin perhonen vuonna 2006. Hän on osallistunut myös kirjallisuusantologioihin.

Seppo Parkkonen kertoo kirjailijan työstään ja luovan työnsä lähtökohdista: "Kirjoittaminen on ollut minulle aina läheinen ja itsestään selvä keino ilmaista itseäni. Sitä paitsi kirjoittamalla itse kirjansa saa juuri sellaisen kirjan kuin haluaa. Edellisessä lauseessa on osa leikkiä, mutta enemmän totta. Haaveilin kirjailijan urasta jo ennen kuin osasin kunnolla lukea ja kirjoittaa. Minua kymmen vuotta vanhempi serkkutyttö luki minulle siinä vaiheessa kirjat ja toimi konekirjoittajana silloin, kun halusin kirjoittaa omaa juttua. Kun sitten vähän myöhemmin aloin lukea kirjoja itse, kyllästyin heti, jos tarina lähti eri raiteille kuin olin ajatellut. Suljin kirjan ja kuvittelin loput mielessäni.
Tarinat kiehtovat minua. Jokainen eletty hetkihän muuttuu välittömästi omaksi tarinakseen ja osaksi suurempaa kertomusta."

"Työni lähtökohta on sivustakatsojan asenne ja käsitys, ettei maailmaa voi parantaa. Ihmiset, kohtalot, talot sekä tavarat tulevat ja menevät. Siinä riittää ihmettelemistä.
Kertomusteni katalysaattoreina ovat mielikuvitusta ruokkivat esineet ja jokin episodi niiden historiasta. Faktoihin, fiktioon tai molempiin perustuva. Tai joskus tarina lähtee katunäkymästä. Edelliset seikat vetävät sitten "oikeanlaiset" henkilöt tarinaan mukaan kuin itsestään. Voimakkaimmat tyypit yrittävät lopulta kääntää tapahtumia omaksi edukseen.
Ilmaisunsa voi pukea moneen muotoon. Jännitys ja arvoituksellisuus ovat minusta vauhdittavia ja kiinnostavuutta lisääviä tekijöitä romaanissa kuin romaanissa. Kirjani luokitellaan dekkareiksi. Itse pidän kuitenkin vanhanaikaisemmasta ja ehkä laajempaa liikkumavaraa antavasta nimestä 'jännitysromaani'."

Omia teoksiaan on vaikea laittaa tärkeysjärjestykseen: "Tekeillä oleva kirja on merkittävin. Ovat vähän kuin lapsia. Kaikki omanlaisiaan, mutta yhtä tärkeitä."

Seppo Parkkosen esikoisteos Bestsellerin salaisuus ilmestyi vuonna 2002. Heikki Kaskimies arvioi esikoisdekkarin kiinnostavaksi ja rohkeaksi aloitukseksi, vaikka sanookin Parkkosen tyhjentäneen esikoisromaaniinsa koko ideavarastonsa ja olevan näin jopa liian runsasaineksinen. (Ruumiin kulttuuri 2002, 4 s. 62)
Rikostoimittaja Hannu Janhunen on Parkkosen seuraavien jännitysromaanien (Peltilelu ja Manhattanin solmio) keskeinen rikoksia selvittelevä henkilö yhdessä kirjailija Valtteri Aution kanssa. Manhattanin solmiossa selvitellään vanhaa kaksoismurhaa Tampereen seudulla. Parkkosen kirjoissa liikutaan Kangasalla, Tampereella tai Teiskossa, Ahvenanmaalla Eckerössä, Brysselissä tai Norjassa.

Itselleen tärkeitä kirjailijoita, kirjallisuutta ja hengenheimolaisia Parkkonen erittelee seuraavasti: "Nykyisin lempilukemistani ovat kulttuuria, historiaa ja kulttuurihistoriaa käsittelevät teokset, aikaisemmin itämaalaisia uskontoja ja filosofioita käsittelevät kirjat. Edellisestä johtuen sisäisen hiireni hyyryläisenä asuu buddhalainen erakko. Kaunokirjallisuutta olen muuhun lukemaani kirjallisuuteen verrattuna lukenut paljon vähemmän. (Ks. kohta Miksi ryhdyitte kirjailijaksi!) Mieluisista romaaneista pulpahtaa tällä hetkellä mieleeni Romain Rollandin Jean-Christophe, Raymond Chandlerin Näkemiin kaunokaiseni, Herman Hessen Narkissos ja Kultasuu, Arturo Pérez-Reverten Merikartta, Mika Waltarin Sinuhe, Ilkka Remeksen Pedon merkki, Thomas Mannin Taikavuori, Reijo Mäen Keltainen leski, Knut Hamsunin Nälkä. Jokainen kirjailija, joka tempaa maailmaansa, on sillä hetkellä hengenheimolainen."

Pirkanmaan ja pirkanmaalaisuuden merkityksestä ja tärkeydestä itselleen Parkkonen kommentoi: "On [tärkeä] siinä merkityksessä kuin jokapäiväinen elinympäristö kaikille on. Mutta ei sillä mitään erityistä itseisarvoa minulle ole."