Suvilehto, Eero
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: kirjailijan kotiarkisto
Elämäkertatietoa
Kirjailijaesittely
Kirjallisuudentutkija ja kirjailija Eero Suvilehto on julkaissut runo- ja aforismikirjoja ja tutkimuksia. Hänen runojaan, esseitään ja muita tekstejään on ilmestynyt lehdissä, kuten Genesiksessä, Kalevassa ja Parnassossa, ja niitä on painettu myös antologioissa Suomessa ja ulkomailla. Suvilehdon tuotannossa näkyy Balkanin ja Euroopan kulttuurin tuntemus.
Suvilehdon lyriikka on mietelmänomaisen tiiviisti kiteyttävää, ja hänen aforisminsa ovat usein hahmotukseltaan ja ilmaisultaan lyyrisiä. Pienproosassa hänellä on jokainen sana paikallaan.
Suvilehdolla on terävä, asioita sivusta tarkkaileva katse, joka on avuksi lyyrikolle ja aforistikolle. Etäisyyden ottokin auttaa näkemään lähellä olevan. Suvilehto kirjoittaa ajattelusta, kielestä ja yhteiskunnasta, ja valta puhuttaa häntä: ”Valta on ikävä sairaus, / jota ikä ei paranna” (YJ, s. 33).
Kirjailija muistuttaa, että kun media ja tietotulva sumuttavat, on tärkeätä nähdä sumun lävitse. Hänen aforismituotantonsa sijoittuu pääosaltaan vuosiin, joina lajityypin suosio kasvoi koko maassa.
Suvilehdon ilmaisu etsii muotoaan esikoisteoksessa Yksinäiset jumalat, joka sisältää aforismeja ja runoja. Runokokoelma Egean tuuli pohtii ajatuksen syntyä ja sitä, miten asiat kertautuvat maailmassa. Aforismikokoelmassa Avattava varovasti pommi ei jää suutariksi, vaan se räjäyttää hajalle yhteiskunnan vääryyksiä ja yksilön ajattelun luutumia: ”Vastaus se on sekin, että kysyjä ammutaan” (s. 32).
Esperanto on pienoisproosaa, jonka lyhyissä teksteissä tehdään pitkiäkin matkoja. Kokoelmassa Kolmea siltaa kaupunkiin taitetaan runoitse matkaa ajassa – lapsuuteen ja sen ihmisten luo – ja pohjoisen maisemissa. ”Älä puhu paikoista, jotka eivät ole käyneet sinussa” (s. 62) ja ”Neljän tuulen näytelmässä / vuodenajat vuorosanoja” (s. 43). Tie jatkuu kirjan Kysyi sammakko tietä aforismeissa moneen ilmansuuntaan, myös kieleen ja sanomiseen itseensä: ”Olkoon runossa ruumis ja urheilussa sielu” (s. 21).
Katriina Kajannes
- - -
Koulutus:
Suvilehto on valmistunut Jyväskylän yliopistosta puheterapeutiksi 1974 ja filosofian kandidaatiksi 1979. Filosofian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1995.
Ammatti:
Oulun yliopiston logopedian lehtorina vuosina 1986-94 ja 1999-2003. Suomen kielen ja kulttuurin lehtorina mm. Sofian ja Islannin yliopistoissa, viimeksi lukukauden 2009 ajan. Suvilehto on toiminut myös Wienin yliopiston suomen kirjallisuuden vierailevana professorina. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden, erityisesti Bulgarian kirjallisuuden dosenttina maaliskuusta 2004 alkaen. Puheterapeutti ja tulkki. Vapaa kirjailija vuodesta 2004.
Luottamustoimet ja jäsenyydet:
Elämäntarina-lehden toimituskunnan jäsen
Harrastukset:
aikaisemmin kilpaurheilu (pohjoismaiden mestari kreikkalais-roomalaisessa painissa vuodelta 1972)
Palkinnot:
Lukuisia apurahoja
Kliment Ohridski -mitali Sofiassa 1985
Kirjallisuudentutkija ja kirjailija Eero Suvilehto on julkaissut runo- ja aforismikirjoja ja tutkimuksia. Hänen runojaan, esseitään ja muita tekstejään on ilmestynyt lehdissä, kuten Genesiksessä, Kalevassa ja Parnassossa, ja niitä on painettu myös antologioissa Suomessa ja ulkomailla. Suvilehdon tuotannossa näkyy Balkanin ja Euroopan kulttuurin tuntemus.
Suvilehdon lyriikka on mietelmänomaisen tiiviisti kiteyttävää, ja hänen aforisminsa ovat usein hahmotukseltaan ja ilmaisultaan lyyrisiä. Pienproosassa hänellä on jokainen sana paikallaan.
Suvilehdolla on terävä, asioita sivusta tarkkaileva katse, joka on avuksi lyyrikolle ja aforistikolle. Etäisyyden ottokin auttaa näkemään lähellä olevan. Suvilehto kirjoittaa ajattelusta, kielestä ja yhteiskunnasta, ja valta puhuttaa häntä: ”Valta on ikävä sairaus, / jota ikä ei paranna” (YJ, s. 33).
Kirjailija muistuttaa, että kun media ja tietotulva sumuttavat, on tärkeätä nähdä sumun lävitse. Hänen aforismituotantonsa sijoittuu pääosaltaan vuosiin, joina lajityypin suosio kasvoi koko maassa.
Suvilehdon ilmaisu etsii muotoaan esikoisteoksessa Yksinäiset jumalat, joka sisältää aforismeja ja runoja. Runokokoelma Egean tuuli pohtii ajatuksen syntyä ja sitä, miten asiat kertautuvat maailmassa. Aforismikokoelmassa Avattava varovasti pommi ei jää suutariksi, vaan se räjäyttää hajalle yhteiskunnan vääryyksiä ja yksilön ajattelun luutumia: ”Vastaus se on sekin, että kysyjä ammutaan” (s. 32).
Esperanto on pienoisproosaa, jonka lyhyissä teksteissä tehdään pitkiäkin matkoja. Kokoelmassa Kolmea siltaa kaupunkiin taitetaan runoitse matkaa ajassa – lapsuuteen ja sen ihmisten luo – ja pohjoisen maisemissa. ”Älä puhu paikoista, jotka eivät ole käyneet sinussa” (s. 62) ja ”Neljän tuulen näytelmässä / vuodenajat vuorosanoja” (s. 43). Tie jatkuu kirjan Kysyi sammakko tietä aforismeissa moneen ilmansuuntaan, myös kieleen ja sanomiseen itseensä: ”Olkoon runossa ruumis ja urheilussa sielu” (s. 21).
Katriina Kajannes
- - -
Koulutus:
Suvilehto on valmistunut Jyväskylän yliopistosta puheterapeutiksi 1974 ja filosofian kandidaatiksi 1979. Filosofian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1995.
Ammatti:
Oulun yliopiston logopedian lehtorina vuosina 1986-94 ja 1999-2003. Suomen kielen ja kulttuurin lehtorina mm. Sofian ja Islannin yliopistoissa, viimeksi lukukauden 2009 ajan. Suvilehto on toiminut myös Wienin yliopiston suomen kirjallisuuden vierailevana professorina. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden, erityisesti Bulgarian kirjallisuuden dosenttina maaliskuusta 2004 alkaen. Puheterapeutti ja tulkki. Vapaa kirjailija vuodesta 2004.
Luottamustoimet ja jäsenyydet:
Elämäntarina-lehden toimituskunnan jäsen
Harrastukset:
aikaisemmin kilpaurheilu (pohjoismaiden mestari kreikkalais-roomalaisessa painissa vuodelta 1972)
Palkinnot:
Lukuisia apurahoja
Kliment Ohridski -mitali Sofiassa 1985
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Antologiat:
Soidinkuu : antologia (toimitustyö: Martti Pulakka). Kopijyvä 2000.
Kuumana kinosten alla (toim. Risto Urrio). Kopijyvä 2001.
Raskaan sarjan runoja (toimittanut ja kuvittanut Erkki Alajärvi). Kustannus-Puntsi 2008.
Tietokirjallisuus:
Soidinkuu : antologia (toimitustyö: Martti Pulakka). Kopijyvä 2000.
Kuumana kinosten alla (toim. Risto Urrio). Kopijyvä 2001.
Raskaan sarjan runoja (toimittanut ja kuvittanut Erkki Alajärvi). Kustannus-Puntsi 2008.
Tietokirjallisuus:
Dimitâr Dimovin Tytyn murroksen romaanina Bulgarian kirjallisuudessa. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 1. [Jyväskylän yliopisto] 1992.
Dimitâr Dimovin Tupakkaa ristiriitojen romaanina : bulgarialaisen kriisin horjutetut kuvat. Jyväskylä studies in the arts 47. Jyväskylän yliopisto 1995. Väitöskirja.
Muu tuotanto:
Julkaissut runoja ainakin kuudella eri kielellä vuosina 1989 - 2000.
Arvosteluja, runoja ja kolumneja Kalevassa, Kansan Tahdossa, Kansan Uutisissa, Parnassossa ja Keskisuomalaisessa
Lisäksi tieteellisiä julkaisuja.
Dimitâr Dimovin Tupakkaa ristiriitojen romaanina : bulgarialaisen kriisin horjutetut kuvat. Jyväskylä studies in the arts 47. Jyväskylän yliopisto 1995. Väitöskirja.
Muu tuotanto:
Julkaissut runoja ainakin kuudella eri kielellä vuosina 1989 - 2000.
Arvosteluja, runoja ja kolumneja Kalevassa, Kansan Tahdossa, Kansan Uutisissa, Parnassossa ja Keskisuomalaisessa
Lisäksi tieteellisiä julkaisuja.
Tekstinäyte
Muurahaisten kuutamossa
loistavat pullonkorkit,
peltipurkkien alla käy hiljaiset armeijat,
huomisen kunigaskunta ruostetta sarvissa.
Sielu saa mennä rikki ja vuotaa maisemaan,
kukaan ei enää ketään vartioi.
Rakennus jäänyt kesken,
ja raudoittajat menneet
loistavat pullonkorkit,
peltipurkkien alla käy hiljaiset armeijat,
huomisen kunigaskunta ruostetta sarvissa.
Sielu saa mennä rikki ja vuotaa maisemaan,
kukaan ei enää ketään vartioi.
Rakennus jäänyt kesken,
ja raudoittajat menneet
puolalaisten taivaaseen.
Egean tuuli (Atena 1995) s. 74
Egean tuuli (Atena 1995) s. 74