Häkli, Sirkka
Elämäkertatietoa
Sirkka Häkli on prosaisti, joka on sepittänyt myös näytelmiä ja pakinoita. Hän on ollut mukana kirjoittajapiireissä ja yhteisjulkaisuissa.
Lähtökohtana omat kokemuksena Häkli kuvaa ihmisluontoa ja yhteiskuntaa. Hän luo värikkäitä henkilöhahmoja ja tilanteita, ja hänen ilmaisunsa on osuvaa ja tekstinsä elämän makuista. Kertoja esittää tarkkoja havaintoja, ja tapahtumat etenevät omalla painollaan. Naseva replikointi, joka tuo Häklin proosaan draamallisuutta, on hänen näytelmätekstiensäkin vahvuuksia.
Aiheina Häklillä ovat köyhän arki, muutto sivukyliltä kaupunkiin ja yhteiskunnan murros. Elämä on yleensä kovaa, ja ihmiset osaavat lisäksi tehdä sen toisilleen rankaksi. Valonpilkahduksiakin on: ystävyys, välittäminen ja yhteistyö herättävät toivon muutoksesta.
Pää tyynyyn – silmät kiinni sijoittuu kunnalliseen lastenkotiin. Ympäristö- ja ihmiskuvaus on luotettavaa, ja pääosassa on työntekijöitten kokema ristipaine. Inhimillisimmät heistä yrittävät estää lapsia laitostumasta.
Asunto Oy Taistontupa kertoo kirkonkylän kerrostaloon muuttavista perheistä, joilla on opettelemista uudessa elämäntavassa. Arki ongelmineen ei pysy salassa naapureilta.
Näytelmänsä Häkli on kirjoittanut etupäässä koululle ja harrastajateattereille. Hän hallitsee huumorin ja tilannekomiikan, esimerkiksi Hetassa, jonka päähenkilönä on miesten töissä pärjäävä nainen. Näytelmässä Maija tahtoo töitä nähdään työttömyys yksilön ja yhteiskunnan ongelmana.
Häkli kuvaa teoksissaan taitavasti yhteiskunnan rakennemuutosta, jota hän valottaa yksilön, perheen ja työyhteisön kannalta.
Katriina Kajannes
Sirkka Häkli o.s. Raittila
Ammatti:
Keittäjä-vahtimestari.
Ruoveden kunnan lastenkodin hoitaja.
Luottamustoimet:
Petäjäveden kunnanvaltuuston kulttuurilautakunnan jäsen.
Lasten pyhäkoulun opettajana vuosina 1947 - 1950.
Palkinnot:
Gummerus Kustannuksen myöntämä kunniakirjan vuonna 1993.
Harrastukset:
kirjallisuus, opiskelu ja kunnallispolitiikka.
"Olen köyhän metsätyöläisen 9-lapsisen perheen kolmanneksi vanhin. 10-vuotiaana voitin ensimmäisen palkinnon (kahden kilon suklaalevyn) Aamulehdestä tarinalla "Miten vietin kesälomani". Olin nuorena Ruoveden lastenkodin hoitajuuden aikana Ruoveden seurakunnan kustannuksella ja pyynnöstä Pyhäkoulun opettaja -kurssilla Kaunialan Raamattuopistossa. Keittäjä-vahtimestari työni ohessa tein koulun joulu- ja kevätjuhliin näytelmiä. Ohjasin myös niitä opettajien pyynnöstä. En muista kuinka monta näytelmää tein. Yksi lapseni opettaa Jyväskylän yliopistossa, minulla on myös yksi lapsenlapsi. Lempikirjalijani on Kalle Päätalo, minulla on hyllyssä 27 hänen teostaan."
Lähtökohtana omat kokemuksena Häkli kuvaa ihmisluontoa ja yhteiskuntaa. Hän luo värikkäitä henkilöhahmoja ja tilanteita, ja hänen ilmaisunsa on osuvaa ja tekstinsä elämän makuista. Kertoja esittää tarkkoja havaintoja, ja tapahtumat etenevät omalla painollaan. Naseva replikointi, joka tuo Häklin proosaan draamallisuutta, on hänen näytelmätekstiensäkin vahvuuksia.
Aiheina Häklillä ovat köyhän arki, muutto sivukyliltä kaupunkiin ja yhteiskunnan murros. Elämä on yleensä kovaa, ja ihmiset osaavat lisäksi tehdä sen toisilleen rankaksi. Valonpilkahduksiakin on: ystävyys, välittäminen ja yhteistyö herättävät toivon muutoksesta.
Pää tyynyyn – silmät kiinni sijoittuu kunnalliseen lastenkotiin. Ympäristö- ja ihmiskuvaus on luotettavaa, ja pääosassa on työntekijöitten kokema ristipaine. Inhimillisimmät heistä yrittävät estää lapsia laitostumasta.
Asunto Oy Taistontupa kertoo kirkonkylän kerrostaloon muuttavista perheistä, joilla on opettelemista uudessa elämäntavassa. Arki ongelmineen ei pysy salassa naapureilta.
Näytelmänsä Häkli on kirjoittanut etupäässä koululle ja harrastajateattereille. Hän hallitsee huumorin ja tilannekomiikan, esimerkiksi Hetassa, jonka päähenkilönä on miesten töissä pärjäävä nainen. Näytelmässä Maija tahtoo töitä nähdään työttömyys yksilön ja yhteiskunnan ongelmana.
Häkli kuvaa teoksissaan taitavasti yhteiskunnan rakennemuutosta, jota hän valottaa yksilön, perheen ja työyhteisön kannalta.
Katriina Kajannes
Sirkka Häkli o.s. Raittila
Ammatti:
Keittäjä-vahtimestari.
Ruoveden kunnan lastenkodin hoitaja.
Luottamustoimet:
Petäjäveden kunnanvaltuuston kulttuurilautakunnan jäsen.
Lasten pyhäkoulun opettajana vuosina 1947 - 1950.
Palkinnot:
Gummerus Kustannuksen myöntämä kunniakirjan vuonna 1993.
Harrastukset:
kirjallisuus, opiskelu ja kunnallispolitiikka.
"Olen köyhän metsätyöläisen 9-lapsisen perheen kolmanneksi vanhin. 10-vuotiaana voitin ensimmäisen palkinnon (kahden kilon suklaalevyn) Aamulehdestä tarinalla "Miten vietin kesälomani". Olin nuorena Ruoveden lastenkodin hoitajuuden aikana Ruoveden seurakunnan kustannuksella ja pyynnöstä Pyhäkoulun opettaja -kurssilla Kaunialan Raamattuopistossa. Keittäjä-vahtimestari työni ohessa tein koulun joulu- ja kevätjuhliin näytelmiä. Ohjasin myös niitä opettajien pyynnöstä. En muista kuinka monta näytelmää tein. Yksi lapseni opettaa Jyväskylän yliopistossa, minulla on myös yksi lapsenlapsi. Lempikirjalijani on Kalle Päätalo, minulla on hyllyssä 27 hänen teostaan."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Antologiat:
Perinneräppänä 1977. Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiiri 1977.
Kynäri 1. Keski-Suomen Kynäri 1978.
Räppänä 3. Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiiri 1978.
Räppänä iloon ja suruun. Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiiri 1980.
Perinneräppänä 1977. Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiiri 1977.
Kynäri 1. Keski-Suomen Kynäri 1978.
Räppänä 3. Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiiri 1978.
Räppänä iloon ja suruun. Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiiri 1980.
Räppänä 1982. Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiiri
Räppänä 1984 [9]. Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiiri 1984.
Räppänä 10. Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiiri 1985.
Räppänä 11. Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiiri 1987.
Muu tuotanto:
Pakinoita ja runoja paikallislehtiin, mittavimpana 10-vuotinen pakinoitsijan ura Petäjävesilehdessä.
Radiopakina "Minä puhun nyt".
Räppänä 1984 [9]. Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiiri 1984.
Räppänä 10. Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiiri 1985.
Räppänä 11. Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden osaston kynäilijäpiiri 1987.
Muu tuotanto:
Pakinoita ja runoja paikallislehtiin, mittavimpana 10-vuotinen pakinoitsijan ura Petäjävesilehdessä.
Radiopakina "Minä puhun nyt".
Tekstinäyte
Siiri tuli ulkoa ruokahuoneeseen juuri kun Alli pääsi pienistä eroon. Hänen vaatteissaan tuli raikas ulkoilma sisään. Alli yritti vähän väistellä Siirin katsetta, mutta tämä huomasi kuitenkin jotakin.
- No mitäs sinähi? On vetistelty vai?
Allin täytyi jo naurahtaa. Siirin silmää ei mikään välttänyt.
- No mitäs sinähi? On vetistelty vai?
Allin täytyi jo naurahtaa. Siirin silmää ei mikään välttänyt.
- Se iski taas se vanha säälin tunne tolla pienten kanssa, luulin jo että olen tottunut kaikkeen, mutta eipäs vaan.
- Siiri otti nurkkahyllyltä päivän lehden ja selasi sitä pöydän päässä seisaallaan takki avattuna.
- Oo vaan mielissäs kun se iski, et ole menettäny ihmisenä olemisen asiaa. Mun mielestä on semmosen ihmisen paikka jo jossakin muualla kuin lastenkodissa, joka ei koskaan liikutu noitten ipanoitten tähe.
[Pää tyynyyn – silmät kiinni, Pohjoinen 1979, 50]
- Siiri otti nurkkahyllyltä päivän lehden ja selasi sitä pöydän päässä seisaallaan takki avattuna.
- Oo vaan mielissäs kun se iski, et ole menettäny ihmisenä olemisen asiaa. Mun mielestä on semmosen ihmisen paikka jo jossakin muualla kuin lastenkodissa, joka ei koskaan liikutu noitten ipanoitten tähe.
[Pää tyynyyn – silmät kiinni, Pohjoinen 1979, 50]