Roth, Philip
Elämäkertatietoa
Philip Roth (s. 1933) kuuluu Yhdysvaltain kirjallisuuden näkyvimpiin nimiin, jonka teokset ovat novellikokoelmasta Hyvästi, Kolumbus (1958, suom. 1970) lähtien saapuneet kirjalliselle areenalle valtavan julkisen huomion, parhaimmillaan skandaalinkäryn saattelemina.
Teoksista tunnetuin, Alexander Portnoyn tilitys autoeroottisesta pakkomielteestään romaanissa Portnoyn tauti (1969), kuvasi juutalaisnuorukaisen raivokkaan surkuhupaisaa yritystä irrottautua despoottisen äitinsä vallasta. Rothin myöhemmässä tuotannossa keskeiseksi hahmoksi on kohonnut Nathan Zuckerman, kevyesti verhottu alter ego, joka on jakanut kirjailijan tunteet niin vanhenemisen sietämättömyydestä kuin keskiluokkaisen moraalin heikoista perusteista.
Vuonna 1997 ilmestynyt Amerikkalainen pastoraali (suom. 2000) kytkeytyi vahvasti Rothin synnyinseudun, New Jerseyn Newarkin henkiseen ilmapiiriin ja yritteliäiden juutalaisperheiden uskoon maailmasta, joka palkitsee vain ahkerasta työnteosta. Sukupolvensa lailla Merry Levov, käsinetehtaalleen omistautuneen newarkilaissuvun kömpelö lapsi, huomaa uutteran keskiluokan sokeutuneen omasta hyvinvoinnistaan. Teoksesta Rothille myönnettiin Pulitzerin palkinto.
Teos avasi Rothin myöhäistuotannon upeimman kokonaisuuden, amerikkalaista elämäntapaa kriittisesti ruotivan trilogian. Sen seuraavat osat Mieheni oli kommunisti (1998, suom. 2002) ja Ihmisen tahra (2000, suom. 2003) käänsivät näkökulman teemoihin, jotka koskettavat Yhdysvaltain historiaa ja nykyhetkeä.
Mieheni oli kommunisti pureutuu avioliittoon, joka alkaa rakoilla McCarthyn ajan kommunistivainojen seurauksena mustien listojen, ilmiantojen ja petoksen ilmapiirissä. Ihmisen tahra palaa merkillisen vuosisadan lopulle ja seuraa ikääntyneen professorin kamppailua päästä eroon aiheettomista seksuaalisen häirinnän ja rasismin syytteistä.
Teos Salajuoni Amerikkaa vastaan (2004, suom. 2005), esittää newarkilaisen Rothin perheen nuorimman pojan Philin näkökulmasta kauhun vuodet, jolloin Yhdysvaltain juutalaiset seuraavat voimattomina kotimaansa muuttumista uuden presidentin, lentäjäsankari Charles A. Lindberghin, käsissä demokratian irvikuvaksi.
Pulitzerin ohella Roth on saanut vuonna 1998 National Medal of Arts -kunniamerkin Valkoisessa talossa, ja vuonna 2002 hänelle myönnettiin American Academy of Artsin korkein kunnianosoitus, Gold Medal in Fiction, joka on aiemmin myönnetty muun muassa John Dos Passosille, William Faulknerille ja Saul Bellowille.
(#kirja)
Teoksista tunnetuin, Alexander Portnoyn tilitys autoeroottisesta pakkomielteestään romaanissa Portnoyn tauti (1969), kuvasi juutalaisnuorukaisen raivokkaan surkuhupaisaa yritystä irrottautua despoottisen äitinsä vallasta. Rothin myöhemmässä tuotannossa keskeiseksi hahmoksi on kohonnut Nathan Zuckerman, kevyesti verhottu alter ego, joka on jakanut kirjailijan tunteet niin vanhenemisen sietämättömyydestä kuin keskiluokkaisen moraalin heikoista perusteista.
Vuonna 1997 ilmestynyt Amerikkalainen pastoraali (suom. 2000) kytkeytyi vahvasti Rothin synnyinseudun, New Jerseyn Newarkin henkiseen ilmapiiriin ja yritteliäiden juutalaisperheiden uskoon maailmasta, joka palkitsee vain ahkerasta työnteosta. Sukupolvensa lailla Merry Levov, käsinetehtaalleen omistautuneen newarkilaissuvun kömpelö lapsi, huomaa uutteran keskiluokan sokeutuneen omasta hyvinvoinnistaan. Teoksesta Rothille myönnettiin Pulitzerin palkinto.
Teos avasi Rothin myöhäistuotannon upeimman kokonaisuuden, amerikkalaista elämäntapaa kriittisesti ruotivan trilogian. Sen seuraavat osat Mieheni oli kommunisti (1998, suom. 2002) ja Ihmisen tahra (2000, suom. 2003) käänsivät näkökulman teemoihin, jotka koskettavat Yhdysvaltain historiaa ja nykyhetkeä.
Mieheni oli kommunisti pureutuu avioliittoon, joka alkaa rakoilla McCarthyn ajan kommunistivainojen seurauksena mustien listojen, ilmiantojen ja petoksen ilmapiirissä. Ihmisen tahra palaa merkillisen vuosisadan lopulle ja seuraa ikääntyneen professorin kamppailua päästä eroon aiheettomista seksuaalisen häirinnän ja rasismin syytteistä.
Teos Salajuoni Amerikkaa vastaan (2004, suom. 2005), esittää newarkilaisen Rothin perheen nuorimman pojan Philin näkökulmasta kauhun vuodet, jolloin Yhdysvaltain juutalaiset seuraavat voimattomina kotimaansa muuttumista uuden presidentin, lentäjäsankari Charles A. Lindberghin, käsissä demokratian irvikuvaksi.
Pulitzerin ohella Roth on saanut vuonna 1998 National Medal of Arts -kunniamerkin Valkoisessa talossa, ja vuonna 2002 hänelle myönnettiin American Academy of Artsin korkein kunnianosoitus, Gold Medal in Fiction, joka on aiemmin myönnetty muun muassa John Dos Passosille, William Faulknerille ja Saul Bellowille.
(#kirja)