Mörö, Mari
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Sakari Majantie/ Tammi
Elämäkertatietoa
monipuolisen kirjoittamisen (romaanit, novellit, kuunnelmat, pakinat, sketsit, elokuva- ja televisiokäsikirjoitukset, näytelmät ja mm. pätkäsadut radioon) lisäksi ohjaa harrastelijakirjoittajia eri oppilaitoksissa ja arvostelupalveluiden kautta, käy luennoimassa, on toimittanut runo- ja novelliantologioita, toimii Kotipuutarhalehden kolumnistina
palkinnot:
Arvid Lydecken -palkinto 1998 kirjasta Sakun lintukesä
Nuori Suomi -palkinto 1998
Finlandia-palkintoehdokas 1998
Savonia-palkintoehdokas 1998
Olvi-palkintoehdokas 1998
Runeberg-palkinto 1999
Etelä-Savon taidepalkinto 1999
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokas 2000
Mikkeli-palkinto 2001
Lasten LukuVarkaus-ehdokas 2002
Savonia-ehdokas 2006
Savonia-ehdokas 2009 (Paikkaa ja mieltä)
harrastukset: hiihtäminen, sarjakuvien piirtely, käden taidot
(Sanojen aika)
- - -
Luonnehdinta
Mikkeliläinen Mari Mörö on monipuolinen kirjoittamisen ammattilainen, jolla on kyky hypätä vaivattomasti lajista toiseen. Hän on kirjoittamisen pätkä- ja sekatyöläinen, joka toimii myös opettajana, ateljeekriitikkona ja harrastekirjoittajien ohjaajana. Mari Mörön viimeinen aluevaltaus ovat puutarhakirjat. Kirjailijana Mari Mörö on nopeakäänteisen kerronnan taitaja, jonka tyyli on napakkaa ja taloudellista.
Faktaa
Mari Mörö syntyi vuonna 1963 Mikkelissä. Lapsuutensa hän vietti varuskunta-alueella kaupungin kupeessa. Vuodesta 1991 alkaen hän on ollut vapaa kirjailija, joka on julkaissut lähemmäs kolmekymmentä kirjaa, parisenkymmentä kuunnelmaa, näytelmää ja tv-työtä, satakunta radiopakinaa sekä satoja lehtijuttuja. Vuodesta 1989 alkaen Mari Mörö on opettanut luovaa kirjoittamista eri oppilaitoksissa ja editoi myös muiden kirjoja.
Kirjoittamisen vastapainona Mari Mörö harrastaa lähes yhtä intensiivisesti puutarhanhoitoa parin hehtaarin tontillaan.
Kirjailijaura
Mari Mörön kirjailijaura sai alkunsa jo lapsena, kun hän sairastui ja joutui viettämään pitkiä aikoja sairaalassa. Siellä lukeminen ja omien juttujen kirjoittaminen olivat käytännössä lähes ainoita mahdollisia tapoja kuluttaa aikaa. Mari aloitti runoilla ja teki virsiin uusia sanoja. Lehtikirjoittelun hän aloitti lukioiässä. Opiskelut Mari Mörö jätti, kun hän tajusi, että kirjoittamaan oppii vain lukemalla ja kirjoittamalla.
Vuonna 1991 Mari Mörö hakeutui WSOY:n esikoiskirjailijakoulutukseen Oriveden opistoon. Siellä hän hioi novellikokoelmaansa Siivet, jonka WSOY julkaisi vuonna 1992. Siitä alkoi varsinainen kirjailijaura. Lasten- ja nuortenromaanien sekä kuunnelmien kautta Mari Mörö siirtyi aikuisten romaaneihin.Laajempaan tietoisuuteen hän nousi tunnustusta saaneella romaanillaan Kiltin yön lahjat (1998), jossa hän kirjoittaa aikuisten moraalisesta vastuusta lasta kohtaan. Viimevuosina Mari Mörö on siirtynyt garden writing – puutahrakirjallisuuden pariin. Myös hänen viimeisimmässä romaanissaan Paikkaa ja mieltä (2008) omakotiunelmalla ja pihapiirillä on merkittävä rooli. Terävällä kielellä ja tragikoomisella tavalla Mörö purkaa tätä suomalaista unelmaa.
Aiheet Mari Mörö saa pitämällä silmät ja korvat auki. Hän on käytännönläheinen, mutta intohimoinen kirjoittaja:
”Olen hyvin energinen kaikessa mitä teen ja suhtaudun samalla apinan raivolla kaikkeen mitä elämä tuo eteen, myös kirjoittamiseen”, Mari Mörö toteaa.
(Etelä-Savon kirjailijat)
- - -
MARI MÖRÖ (s.1963) on palkittu kirjailija. Pitkän kuunnelma- ja nuortenkirjailijauran jälkeen romaani Kiltin yön lahjat (WSOY, 1998) herätti paljon huomiota. Teos oli ilmestymisvuonnaan Finlandia-palkintoehdokkaana ja sai Runeberg-palkinnon 1999. Mörö on toiminut pitkään luovan kirjoittamisen opettajana ja sanataideohjaajana. Hän on työskennellyt kuunnelmakäsikirjoittajana, script editorina ja dramaturgina Yleisradiossa 1995–2005. Keväällä 2018 julkaistiin Mörön puutarhakirja Kukkanuottasilla. Mörö viettää osan vuodesta Vancouverin saarella Kanadassa.
(Teos, 2020)
palkinnot:
Arvid Lydecken -palkinto 1998 kirjasta Sakun lintukesä
Nuori Suomi -palkinto 1998
Finlandia-palkintoehdokas 1998
Savonia-palkintoehdokas 1998
Olvi-palkintoehdokas 1998
Runeberg-palkinto 1999
Etelä-Savon taidepalkinto 1999
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokas 2000
Mikkeli-palkinto 2001
Lasten LukuVarkaus-ehdokas 2002
Savonia-ehdokas 2006
Savonia-ehdokas 2009 (Paikkaa ja mieltä)
harrastukset: hiihtäminen, sarjakuvien piirtely, käden taidot
(Sanojen aika)
- - -
Luonnehdinta
Mikkeliläinen Mari Mörö on monipuolinen kirjoittamisen ammattilainen, jolla on kyky hypätä vaivattomasti lajista toiseen. Hän on kirjoittamisen pätkä- ja sekatyöläinen, joka toimii myös opettajana, ateljeekriitikkona ja harrastekirjoittajien ohjaajana. Mari Mörön viimeinen aluevaltaus ovat puutarhakirjat. Kirjailijana Mari Mörö on nopeakäänteisen kerronnan taitaja, jonka tyyli on napakkaa ja taloudellista.
Faktaa
Mari Mörö syntyi vuonna 1963 Mikkelissä. Lapsuutensa hän vietti varuskunta-alueella kaupungin kupeessa. Vuodesta 1991 alkaen hän on ollut vapaa kirjailija, joka on julkaissut lähemmäs kolmekymmentä kirjaa, parisenkymmentä kuunnelmaa, näytelmää ja tv-työtä, satakunta radiopakinaa sekä satoja lehtijuttuja. Vuodesta 1989 alkaen Mari Mörö on opettanut luovaa kirjoittamista eri oppilaitoksissa ja editoi myös muiden kirjoja.
Kirjoittamisen vastapainona Mari Mörö harrastaa lähes yhtä intensiivisesti puutarhanhoitoa parin hehtaarin tontillaan.
Kirjailijaura
Mari Mörön kirjailijaura sai alkunsa jo lapsena, kun hän sairastui ja joutui viettämään pitkiä aikoja sairaalassa. Siellä lukeminen ja omien juttujen kirjoittaminen olivat käytännössä lähes ainoita mahdollisia tapoja kuluttaa aikaa. Mari aloitti runoilla ja teki virsiin uusia sanoja. Lehtikirjoittelun hän aloitti lukioiässä. Opiskelut Mari Mörö jätti, kun hän tajusi, että kirjoittamaan oppii vain lukemalla ja kirjoittamalla.
Vuonna 1991 Mari Mörö hakeutui WSOY:n esikoiskirjailijakoulutukseen Oriveden opistoon. Siellä hän hioi novellikokoelmaansa Siivet, jonka WSOY julkaisi vuonna 1992. Siitä alkoi varsinainen kirjailijaura. Lasten- ja nuortenromaanien sekä kuunnelmien kautta Mari Mörö siirtyi aikuisten romaaneihin.Laajempaan tietoisuuteen hän nousi tunnustusta saaneella romaanillaan Kiltin yön lahjat (1998), jossa hän kirjoittaa aikuisten moraalisesta vastuusta lasta kohtaan. Viimevuosina Mari Mörö on siirtynyt garden writing – puutahrakirjallisuuden pariin. Myös hänen viimeisimmässä romaanissaan Paikkaa ja mieltä (2008) omakotiunelmalla ja pihapiirillä on merkittävä rooli. Terävällä kielellä ja tragikoomisella tavalla Mörö purkaa tätä suomalaista unelmaa.
Aiheet Mari Mörö saa pitämällä silmät ja korvat auki. Hän on käytännönläheinen, mutta intohimoinen kirjoittaja:
”Olen hyvin energinen kaikessa mitä teen ja suhtaudun samalla apinan raivolla kaikkeen mitä elämä tuo eteen, myös kirjoittamiseen”, Mari Mörö toteaa.
(Etelä-Savon kirjailijat)
- - -
MARI MÖRÖ (s.1963) on palkittu kirjailija. Pitkän kuunnelma- ja nuortenkirjailijauran jälkeen romaani Kiltin yön lahjat (WSOY, 1998) herätti paljon huomiota. Teos oli ilmestymisvuonnaan Finlandia-palkintoehdokkaana ja sai Runeberg-palkinnon 1999. Mörö on toiminut pitkään luovan kirjoittamisen opettajana ja sanataideohjaajana. Hän on työskennellyt kuunnelmakäsikirjoittajana, script editorina ja dramaturgina Yleisradiossa 1995–2005. Keväällä 2018 julkaistiin Mörön puutarhakirja Kukkanuottasilla. Mörö viettää osan vuodesta Vancouverin saarella Kanadassa.
(Teos, 2020)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Novelleja lehdissä:
Vähenee, jäähtyy. Nuori Voima 1989 nro 4
Keuhkot. Parnasso 1989 nro 2
Tunnilla on häntänsä, jokaisella. Nuori Voima 1990 nro 1
Myrsky mekon alla: päiväkirjaa Alaskasta. Parnasso 1992 nro 7
Paikka. Parnasso 1993 nro 7
Vähenee, jäähtyy. Nuori Voima 1989 nro 4
Keuhkot. Parnasso 1989 nro 2
Tunnilla on häntänsä, jokaisella. Nuori Voima 1990 nro 1
Myrsky mekon alla: päiväkirjaa Alaskasta. Parnasso 1992 nro 7
Paikka. Parnasso 1993 nro 7
Välimaisema. Parnasso 1994 nro 4
Kalkki, suola ja terälehdet. Parnasso 1996 nro 3
Väärä ote. Demi 1/2008
Kuunnelmia:
Putous. Yleisradio 1994
Kokolihakomedia. Yleisradio 1994
Jonka jälkeen kokoonnumme kello 13. Yleisradio 1995
Tietokirja:
Miten puhua naiselle (Kirjapaja 2005)
Ketjussa, kirjoitus teoksessa Kirjailijan työmaat (Tammi 2007)
Lasten puutarhakirja:
Jutta ja Julius puutarhan parissa (Puutarhaliitto 2007)
Kukkasuutarin sielu (Parafraasi 2015)
Kalkki, suola ja terälehdet. Parnasso 1996 nro 3
Väärä ote. Demi 1/2008
Kuunnelmia:
Putous. Yleisradio 1994
Kokolihakomedia. Yleisradio 1994
Jonka jälkeen kokoonnumme kello 13. Yleisradio 1995
Tietokirja:
Miten puhua naiselle (Kirjapaja 2005)
Ketjussa, kirjoitus teoksessa Kirjailijan työmaat (Tammi 2007)
Lasten puutarhakirja:
Jutta ja Julius puutarhan parissa (Puutarhaliitto 2007)
Kukkasuutarin sielu (Parafraasi 2015)
Videot
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Loivamaa, Ismo. BTJ, 1999.
Kotimaisia nykykertojia 3. Toim. Kari-Otso Nevaluoma. BTJ Kirjastopalvelu 2000