Napoleonin epätoivo
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
novellikokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Näin esittelyksi lainaamamme katkelma käsillä olevaa teosta ei kaipaa mitään kuvailevaa täydennysät. Katkelman viimeinen lause nuoruudesta ”joka teidän edestänne annetaan” tuntuu kohtuuttomalta jokaisesta, joka mielestään on omin voiminsa selvinnyt vähemmällä kuin epätoivoinen Napoleon. Mutta Pekka Kejonen voisi lauseensa tueksi vedota William Blakeen, jonka useasti kirjassaan mainitsee ja joka ’Viimeisessä tuomiossaan’ sanoo: ”Tässä maailmassa ei voi saada vapautta ilman niin sanottuja moraalisia hyveitä; eikä moraalisia hyveitä voi olla ilman että orjuutetaan se puolisko ihmiskuntaa joka vihaa niin sanottuja moraalisia hyveitä.”
Tätä orjuutta Napoleon vauhkona pakenee, ja kaikki niin sanottu on hänelle kauhistus, valtaosa kirjallisuutta siis myös. Jossakin olennaisessa mielessä Napoleonin epätoivo ei ole kirja: Napoleon ei olisi halunnut sitä kirjoittakaan, vaan puhua koko olemuksellaan, puhua kappaleen kahdennenkymmenennen vuosisadan lapsen tunnustusta. Vuosisadan, jonka leimanneet kaksi suursotaa ovat olleet historian väkivaltaisimmat ja niin sanottu rauha kylmää sotaa ihmisten mielistä.
näistä suurista asioista Kejonen ei puhu. Hän kertoo, Napoleon, kaksikymmentäkaksivuotias ja kuusikymmentäkaksivuotias, kertoo yhden nuoruuden ja kaksi ylivoimaista rakkautta. Jos Napoleonin epätoivon lukee ”kuin romaanin”, se tulee pelottavan todella kohti; jos sen ”ottaa todesta”, se on huikeata romaania, ”missään ei mitään tolkkua”. ”Mene tiedä,” Napoleon sanoo kerran. ”Minä menen ja tiedän.” Muuta neuvoa ei lukijallakaan liene.
(takakansiteksti)
näistä suurista asioista Kejonen ei puhu. Hän kertoo, Napoleon, kaksikymmentäkaksivuotias ja kuusikymmentäkaksivuotias, kertoo yhden nuoruuden ja kaksi ylivoimaista rakkautta. Jos Napoleonin epätoivon lukee ”kuin romaanin”, se tulee pelottavan todella kohti; jos sen ”ottaa todesta”, se on huikeata romaania, ”missään ei mitään tolkkua”. ”Mene tiedä,” Napoleon sanoo kerran. ”Minä menen ja tiedän.” Muuta neuvoa ei lukijallakaan liene.
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Alkukieli
Tekstinäyte
Pieksämäen asema on tämän maan ankeimpia. Kerran heräsin siellä puti putsattuna. Vaatteet olivat sopivan saastaisessa kunnossa joten kävin kerjäläisestä. Kävelin keskustaan ja valitsin talon josta alkaa. Muutamassa paikassa tärppäsi ja kun en viitsinyt mennä viinakauppaan, ostin anistippoja ja rautaviiniä ja join ne heti. Seuraavan yön olin penkillä ja aamulla vaihdoin maisemia.
Tuollaisia juttuja kyllä riittää mutta onko niillä mitään merkitystä muille kuin minulle. Luvalla sanoen sekavaa ja epäilyttävää elämää. Missään ei mitään tolkkua keisariudestani huolimatta vai johtuiko tolkuttomuus sitten siitä. Voi olla että kokeiltiin, olenko pystyvä mies niin vaativaan virkaan.
Tuollaisia juttuja kyllä riittää mutta onko niillä mitään merkitystä muille kuin minulle. Luvalla sanoen sekavaa ja epäilyttävää elämää. Missään ei mitään tolkkua keisariudestani huolimatta vai johtuiko tolkuttomuus sitten siitä. Voi olla että kokeiltiin, olenko pystyvä mies niin vaativaan virkaan.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
153
Kustantaja
Kieli
Lisätietoja
up. WSOY 1988.