Sattuihan sitä sodassa

Olli Aro kertoo teoksessaan omakohtaisiin kokemuksiin perustuvia sotamuisteluksia, joissa keskeistä osaa näyttelee pitkäkaulainen jalkaväenkorpraali Taisto V. Puuskanen, nuoren joukkueen johtajansa loputtoman kekseliäs ja sanavalmis taistelulähetti. Kumppanukset kuuluvat yksikköön, joka käy asemasotaa Suurharvasuon ankeassa mastossa, ja koska aikaa on paljon, mutta virkistäviä tuokioita perin vähän, täytyy niitä yrittää lisätä omasta takaa. Ja tässä puuhassa karjalaisen vilkas ja iloinen korpraali Puuskanen onkin kerrassaan lyömätön. Hän tuottaa edesottamuksillaan niin rintamalla kuin rintaman takanakin paljon hyvää tuulta tovereilleen, mutta usein myös harmaita hiuksia esimiehelleen. Ajan mukana ystävyys kuitenkin syvenee heidän välillään, ja kun he sodan päätyttyä lausuvat toisilleen jäähyväiset Haminan asemalla, on ero todella haikea.
(takakansiteksti)