Kapteenin naiset

”Martta Hallam oli hauskannäköinen seurapiirinainen. Joku sanoi häntä kauniiksikin, mutta kaikki sanoivat häntä elegantiksi, hyvin kasvatetuksi ja sivistyneeksi. Hän oli ollut naimisissa venäläisen kreivi Luninin kanssa. –”
Näin Iris Uurto alkaa, ja ennen kuin romaani on päättynyt, sen sankaritar on viattoman itsepintaisesti saanut ikinaisellisen tahtonsa toteutetuksi: valloittanut uuden aviomiehen, musiikkikapteeni Elis Hopian, suuren perheen pään. Itsekästä pyrkimystään Martta Hallam edistää rakastavan naisen uhrautuvin keinoin. Hän menettää varallisuutensa ja asemansa toteuttaessaan Suurta Unelmaa: ulkoilmaravintolaa, joka olisi rakkauden taloudellinen tuki ja jossa Hopia soittokuntineen esiintyisi. Tekopyhästi hän närkästyy apulaisensa, riemukkaasti suorasukaisen Jennyn seuranpidosta eikä huomaa sen hupaista yhtäläisyyttä omien toimiensa kanssa. Mutta harmistuisimmeko sydämettömän sydämelliseen Martta Hallamiin? Iris Uurto ei häntä kuvatessaan ole pelkkä julistaja eikä ’hyvinkasvatettujen seurapiirien’ satiirinen tarkastelija; hän on ihmisen ja naissydämen kuvaaja, tarkkanäköinen, anteeksiantava ja hymyilevä.