Maalaislääkäri

Olin suuressa pulassa: minun oli määrä tehdä kiireinen matka; hyvin sairas potilas odotti minua syrjäisessä kylässä kymmenen peninkulman päässä; avaruus välillämme oli sakeana lumipyrystä. Vaunut minulla oli, kevyet suuripyöräiset rattaan, jotka ovat maanteillämme omiaan; turkki yllä ja instrumenttilaukku kädessä seisoin jo pihalla valmiina lähtöön; mutta hevonen puuttui, hevonen. Oma hevoseni oli kuollut edellisenä yönä, lopen uupuneena jäätävän talven ponnistuksista; palvelustyttöni oli nyt kylällä yrittämässä lainata hevosta; mutta se oli turhaa, sen tiesin, ja kun seisoin siinä liikkumatta, yhä jähmeämpänä, neuvoa vailla, laskeutui lumi yhä taajempana ylleni.