Eurotarinoita
Tyyppi
novellikokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Eurotarinoita on novellikokoelma, jossa matkataan eri puolilla Eurooppaa ja pään sisällä. Eurotarinoissa ollaan Amsterdamissa ja Pariisissa, mutta myös Sortavalassa ja liikutaan 70-luvun tunnelmista nykyhetken lähielämään. Elämä voi olla ankeaa, jopa julmaakin, mutta jokaisesta päivästä löytyy myös valoisuutta. Novellien nuoret ovat kuitenkin selviytyjiä. (Leena Leskinen)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Asiasanayhdistelmät
Alkukieli
Tekstinäyte
"Göteborgiin saavuttiin, kun aurinko oli antanut meren nielaista itsensä ja vain punerrus oli siitä muistona taivaanrannassa. Sitä päivää ei enää koskaan tulisi, Heli filosofoi ja tunsi raukeuden leviävän uudelleen jäseniinsä.
Kataa ei ruvettu etsimään vaan ajettiin Ibrahimin ystävän luo. Kerrostalo oli tutun töykeännäköinen harmaine parvekkeineen, niin kuin voisi kuvitella esikaupunkien kerrostalojen olevan, joissa asui lähes tulkoon vain pakolaisia.
Soitettiin ovikelloa, joka rempsotti irrallaan. Helin hämmästys oli melkoinen, kun lannevaatteeseen ja t-paitaan pukeutuneen miehen vanavedessä tepsutteli kuttu.
- Very good milk, mies sanoi, -very good indeed! Ja taputti kuttua takapuoleen. Ibrahim ystävineen istui lattialle. Pöydän virkaa hoiti kaksi muovilaatikkoa, joiden kyljessä luki: Akademiska Sjukhuset. Heli laskeutui patjalle ja oli pian unen sylissä.
Unessa Heli näki enteen: hän istui tummaihoisten lasten ympäröimänä suuressa huoneessa, jossa hurisi tuuletin. Verhot leyhähtelivät ikkunoiden edessä, aurinko siivilöityi pehmeästi niiden läpi sävyttäen huoneen oranssinhohtoiseksi.
Kun Heli aamulla heräsi, Ibrahim nukkui vieressä käsi kierrettynä hänen ympärilleen. Heli ymmärsi: tässä oli hänelle mies."
Kataa ei ruvettu etsimään vaan ajettiin Ibrahimin ystävän luo. Kerrostalo oli tutun töykeännäköinen harmaine parvekkeineen, niin kuin voisi kuvitella esikaupunkien kerrostalojen olevan, joissa asui lähes tulkoon vain pakolaisia.
Soitettiin ovikelloa, joka rempsotti irrallaan. Helin hämmästys oli melkoinen, kun lannevaatteeseen ja t-paitaan pukeutuneen miehen vanavedessä tepsutteli kuttu.
- Very good milk, mies sanoi, -very good indeed! Ja taputti kuttua takapuoleen. Ibrahim ystävineen istui lattialle. Pöydän virkaa hoiti kaksi muovilaatikkoa, joiden kyljessä luki: Akademiska Sjukhuset. Heli laskeutui patjalle ja oli pian unen sylissä.
Unessa Heli näki enteen: hän istui tummaihoisten lasten ympäröimänä suuressa huoneessa, jossa hurisi tuuletin. Verhot leyhähtelivät ikkunoiden edessä, aurinko siivilöityi pehmeästi niiden läpi sävyttäen huoneen oranssinhohtoiseksi.
Kun Heli aamulla heräsi, Ibrahim nukkui vieressä käsi kierrettynä hänen ympärilleen. Heli ymmärsi: tässä oli hänelle mies."
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
147