Jumala ei soita enää tänne
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Nuoren tervolalaisen runoilijan vahva ja omaleimainen esikoiskokoelma, joka luotaa elämää tummissa ja väkevissä vesissä. Slungan rohkeat ja teeskentelemättömät tekstit haastavat katsomaan maailmaa pelottomasti ja rehellisesti. Nuoren naisen taival lapsesta aikuiseksi kulkee maassa, jossa ”aurinko on suurimman osan ajasta varjoja hangilla”. Naisen elämän koko kirjo saa uuden ilmaisun verevissä teksteissä. Proosa- ja vapaamittaiset runot muodostavat viiden osion kokonaisuuden, jossa lapsuuden ja nuoruuden kipeät muistot, pettymykset ja haaveiden särkyminen sekä rakkauden ja kohtaamisen kaipuu käyvät viiltävää vuoropuhelua. Tummien sävyjen keskeltä nousee uuden elämän ja toivon valo.
(Minerva Kustannus)
Pienen kylän ahdistus kiertyy siltojen alle, nakkikioskin jonoon ja Kemijoen tummaan veteen. Jumalakin on katkaissut puhelinlinjan. Pienen paikkakunnan kuvaus kasvaa nuoruuden seksuaalisuuteen. Kansanrunomainen poljenta vie lukijan suonsilmistä kivikkoihin ja toisen ihmisen iholle groteskin runokielen mukana.
(Sanojen aika)
Pienen kylän ahdistus kiertyy siltojen alle, nakkikioskin jonoon ja Kemijoen tummaan veteen. Jumalakin on katkaissut puhelinlinjan. Pienen paikkakunnan kuvaus kasvaa nuoruuden seksuaalisuuteen. Kansanrunomainen poljenta vie lukijan suonsilmistä kivikkoihin ja toisen ihmisen iholle groteskin runokielen mukana.
(Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Alkukieli
Tekstinäyte
Tervolan Vanha Kirkko/
lukukauden päätösjumalanpalvelus./
Meidät kyörätään sinne keväisin, lauma/
haisevia häliseviä murrosikäisiä./
Jo joutui armas aika ja suvi suloinen!/
Koivunkorvat vielä niin naurettavia/
ettei niistä voi puhua,/
ruoho keltainen ja maa musta,/
joki tulvii melkein kirkon pihalla/
ja valo on niin armoton että paljastaa kasvoistamme/
jokaisen kukkivan märkäpään/
mutta se on tulossa, se on!/
Lippalakit ja aurinkolasit/
pois ovella, opettajat luovat varoittavia silmäyksiään./
Perseennuolijat ja uskovaiset menevät eturiviin ja veisaavat/
muidenkin puolesta, takarivissä purukumeja piiloitetaan sopiviin/
koloihin/
virsikirjoihin kirjoitetaan rivoja tekstejä./
Alttaritauluissa kärsivä Jeesus niin ruma etten edes halua uskoa/
tuoksu on aina ollut sama, varmaan 1600-luvulta asti/
jolloin esi-isämme hiestynein voimakkaina kiiltelevin/
lihaksin pystyttivät kirkon tukipilari kerrallaan/
oikealla puolella rakas Maijani/
vittupääsisjotupakalle, se kuiskaa/
ja kun me päästään, me juostaan,/
hautuumaan kuusiaidan taakse/
me suorastaan lennetään./
Kesä on taas tunnilla lähempänä/
vielä päivääkään siitä ei ole/
kulunut pois
lukukauden päätösjumalanpalvelus./
Meidät kyörätään sinne keväisin, lauma/
haisevia häliseviä murrosikäisiä./
Jo joutui armas aika ja suvi suloinen!/
Koivunkorvat vielä niin naurettavia/
ettei niistä voi puhua,/
ruoho keltainen ja maa musta,/
joki tulvii melkein kirkon pihalla/
ja valo on niin armoton että paljastaa kasvoistamme/
jokaisen kukkivan märkäpään/
mutta se on tulossa, se on!/
Lippalakit ja aurinkolasit/
pois ovella, opettajat luovat varoittavia silmäyksiään./
Perseennuolijat ja uskovaiset menevät eturiviin ja veisaavat/
muidenkin puolesta, takarivissä purukumeja piiloitetaan sopiviin/
koloihin/
virsikirjoihin kirjoitetaan rivoja tekstejä./
Alttaritauluissa kärsivä Jeesus niin ruma etten edes halua uskoa/
tuoksu on aina ollut sama, varmaan 1600-luvulta asti/
jolloin esi-isämme hiestynein voimakkaina kiiltelevin/
lihaksin pystyttivät kirkon tukipilari kerrallaan/
oikealla puolella rakas Maijani/
vittupääsisjotupakalle, se kuiskaa/
ja kun me päästään, me juostaan,/
hautuumaan kuusiaidan taakse/
me suorastaan lennetään./
Kesä on taas tunnilla lähempänä/
vielä päivääkään siitä ei ole/
kulunut pois
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
95