Raju on kranaatin tie

Korohorojoukkueen tulenjohtokorpraali Matti Vartti kävi sotansa läpi surutta, oman juonikkaan luontonsa mukaan. Vartti oli yhtä neuvokas tositilanteissa kuin kaikenlaisissa kolttosissakin – uupumaton ajankulun keksijä kavereilleen ja iankaikkinen riesa esimiehilleen. Hankki lomansa kaikkien sääntöjen mukaan, sieppasi puolivahingossa vangin tai desantin, mutta palasi lomilta milloin lystäsi, ja useimmiten niin märkä tuliaislasti mukanaan, ettei ainakaan omassa korsussa aika tullut pitkäksi. Vartti järjesti äkkiä oman sotansa, jos vahtivuoro poterossa alkoi käydä yksitoikkoiseksi, toimi pyörämekaanikkona, joka pisti upseerit marssimaan ja marssijat polkemaan, harrasti välillä tosi karmeaa auringonlaskunmaalausta, eikä haikaillut kiinnittää majurin nappia kaulukseensa kun tilanne niin vaati. ”Raju on kranaatin tie” on hirtehinen tarina korpraali Vartin seikkailuista jatkosodassa Karjalan Kannaksella. Se on sotaromaani, jossa sodan mielettömyys näyttäytyy lukemattomissa pienissä ja vähän isoimmissa tilanteissa.
(takakansiteksti)