Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Maanantai

Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Esko Koivun esikoisteos on realistisesti kuvattuun laitakaupungin ympäristöön sijoitettu legenda, jossa on kysymys hyvästä ja pahasta. Näitä ominaisuuksia edustavat kaksosveljekset, kaksi Paavalia, jotka ovat eläneet elämänsä toisistaan tietämättä. Itse asiassa he kuitenkin symbolisesti edustavat saman yksilön olemuksen eri puolia, hyvän ja pahan taistelua ihmisessä.
Hyvä Paavali on valmis luopumaan kaikesta – vaimosta, papinvirasta, omaisuudesta – voidakseen lähteä viemään sanomaansa vain harvoin työhön tarttuvien satamaneläjien keskuuteen. Paha Paavali hankkii elatuksensa hämärillä myyntipuuhilla ja piittaa vähät muusta. Eräänä maanantaina, yleisenä parannuksentekopäivänä, seuraa tapahtumasarja, joka veljesten kohdalla kohtaa siihen, että he vaihtavat osia keskenään: hyvä kutsumuksensa voimasta, paha hyötyäkseen. Mutta paha Paavali pelkää, että toinen kenties sittenkin alkaa katua. Niin hyvä saa palkkansa: se tuomitaan tähän maailmaan soveltumattomana. Mutta samalla käy niin, että tuomitusta siirtyy jotakin tuomitsijaansa, ja tuloksena on ihminen, joka on sekä hyvä että paha – ihminen joka viihtyy tässä maailmassa.
Veljesten ympäristössä elää joukko ihmisiä, joissa johtoaihe kertautuu. Heillä on yksilölliset piirteensä, mutta ensi sijassa heidän tehtävänään sittenkin on osoittaa käsitteitä: hyvää ja pahaa, toivoa ja epätoivoa. Nuori kirjailija kuvaa satamaa ja sen lähitienoita samoin kuin siellä liikkuvia ihmisiä tuoreen havainnollisesti.
(takakansiteksti)

Aiheet ja teemat

Henkilöt, toimijat

Tapahtumapaikat

Asiasanayhdistelmät

Alkukieli

Tekstinäyte

Tuuli tuli kaukaa meren takaa.
Havahduttuaan se oli voimakas ja myllersi pian myrskynä merillä.
Se oli tehnyt pitkän matkan ja saapui laiskana ja vanhana tälle rannalle, kauaksi synnyinseudultaan. Ei sillä ollut paljon tuliasiakaan. Vain pari pyöreäharjaista aaltoa, jotka se vaimeasti läimäytti kallioiseen rantaan. Aallot menivät rikki ja särkyviä sirpaleita roiskahteli sinne tänne.
”Perkeleen perkele”, kalisi jonkun suussa, koska pisarat olivat kiusallisen märkiä ja kylmiä.
Paraikaa aurinko paistoi pistävästi jossakin muualla. Paraikaa se nousi jossakin muualla. Paraikaa se laski romanttisen ruusuisena jossakin. Jossakin muualla.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Alanimeke

aivan arkinen legenda

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

242

Kustantaja

Kieli