Mastodontin muistijäljet
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
(Mastodontti on sukupuuttoon kuollut norsueläin. Niin tämä vaan tiedoksi, jos ei satu biologian oppitunnilta muistamaan.)
Ikääntyminen on välttämätöntä ja luonnollista, ellei satu kuolemaan nuorena. Tätä luonnonvoimaa vastaan on turha pullikoida. Eikä Pekka Kejonen sitä teekkään. Ikääntymistä kuitenkin sivutaan useassa runossa kuten esimerkiksi näin (ja hyvin kejosmaisesti): Ikä ottaa huviveronsa. Elokuvissa ei enää saa myötäerektiota. Osansa saavat myös nuoret kirjailijalupaukset : "Nuoria, lupaavia" kirjailijoita kuolee niin harvakseltaan että myytit on tehtävä pystyynkuolleista.Tietoyhteiskunnan ihannointi ylittää myös ärsytyskynnyksen. Onko enää yhtään runoilijaa, joka kirjoittaa lyijykynällä tai ei ole kuolettavan typerä narsisti: Tapasin bittiavaruudesta palanneen kirjailijan. Hän puhui tiuhaa kieltä mutta näytti sanattomalta. Runokokoelma on aforistinen, äärimmäisen rehti, suoraa puhetta itsestä ja muista sekä kokemuksia, joihin on samaistumispintaa ja joihin voi uskoa. Tämän kirjan luettuaan tietää mistä on kyse. Tekokikkailu ei kuulu runokokoelmaan.
Ikääntyminen on välttämätöntä ja luonnollista, ellei satu kuolemaan nuorena. Tätä luonnonvoimaa vastaan on turha pullikoida. Eikä Pekka Kejonen sitä teekkään. Ikääntymistä kuitenkin sivutaan useassa runossa kuten esimerkiksi näin (ja hyvin kejosmaisesti): Ikä ottaa huviveronsa. Elokuvissa ei enää saa myötäerektiota. Osansa saavat myös nuoret kirjailijalupaukset : "Nuoria, lupaavia" kirjailijoita kuolee niin harvakseltaan että myytit on tehtävä pystyynkuolleista.Tietoyhteiskunnan ihannointi ylittää myös ärsytyskynnyksen. Onko enää yhtään runoilijaa, joka kirjoittaa lyijykynällä tai ei ole kuolettavan typerä narsisti: Tapasin bittiavaruudesta palanneen kirjailijan. Hän puhui tiuhaa kieltä mutta näytti sanattomalta. Runokokoelma on aforistinen, äärimmäisen rehti, suoraa puhetta itsestä ja muista sekä kokemuksia, joihin on samaistumispintaa ja joihin voi uskoa. Tämän kirjan luettuaan tietää mistä on kyse. Tekokikkailu ei kuulu runokokoelmaan.
Ja vaikka kaipaisikin Kejosen luontorunoja, on myös totta, että Metsä vastaa huutamattakin. Ja miten totta onkaan se, että Toteutuminen on hukattu mahdollisuus.
On vain yhdyttävä viisaampien sanoihin: Kejonen on omaehtoinen anarkisti joka hallitsee myös tarkkanäköisen itseironian. Hän on myös Suomen ensimmäinen ellei ainoa Beat-runoilija, Tenojoen zeniläinen.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Sukupuuttoon jo tuhansia vuosia sitten kuollut, nykyistä norsueläintä muistuttava mastodontti on äkkiseltään arvaamaton alter ego ”niukkuuden mestariksi” tituleeratulle runoilija Kejoselle. Tai ehkei sittenkään, sillä kyllähän maapallomme faunasta kadonnut yksinäinen myrkytetyn heinän jyrsijä ja lintukotomme väärennetyn perinteen perseennuolijoita armotta suomiva Kejos-Pekka taitavat olla samaa vapaa-ajattelijoiden sukua.
Kovin harvalukuiseksi on käynyt se kansallisen omantuntomme kieliä kolkuttelevien joukko, joka yhä jaksaa paitsi irvailla kielimonopoliaan pelaavien runouden rotarien ja proosan leijonien hymistelevää sekakuoroa että tunnustaa pienuutensa tähtitaivaan ikitotuuksien, joen opetusten ja vääjäämättä laskevan auringon kauneuden edessä.
Elämä on vino pino sattumia, jotka ihminen yrittää laittaa mieleiseensä järjestykseen. Ihmisellä on oltava minuus ennen kuin siitä voi luopua. Harvalla on ollut varaa jättää sata kirjaa kirjoittamatta; ja elää tuhat. Mastodontin muistijäljet on Pekka Kejosen uljas paluu murhaavan täsmäaforistiikan pariin. Hänen edellinen kokoelmansa Mansardikattoinen mieli ilmestyi vuonna 2006.
(WSOY)
On vain yhdyttävä viisaampien sanoihin: Kejonen on omaehtoinen anarkisti joka hallitsee myös tarkkanäköisen itseironian. Hän on myös Suomen ensimmäinen ellei ainoa Beat-runoilija, Tenojoen zeniläinen.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Sukupuuttoon jo tuhansia vuosia sitten kuollut, nykyistä norsueläintä muistuttava mastodontti on äkkiseltään arvaamaton alter ego ”niukkuuden mestariksi” tituleeratulle runoilija Kejoselle. Tai ehkei sittenkään, sillä kyllähän maapallomme faunasta kadonnut yksinäinen myrkytetyn heinän jyrsijä ja lintukotomme väärennetyn perinteen perseennuolijoita armotta suomiva Kejos-Pekka taitavat olla samaa vapaa-ajattelijoiden sukua.
Kovin harvalukuiseksi on käynyt se kansallisen omantuntomme kieliä kolkuttelevien joukko, joka yhä jaksaa paitsi irvailla kielimonopoliaan pelaavien runouden rotarien ja proosan leijonien hymistelevää sekakuoroa että tunnustaa pienuutensa tähtitaivaan ikitotuuksien, joen opetusten ja vääjäämättä laskevan auringon kauneuden edessä.
Elämä on vino pino sattumia, jotka ihminen yrittää laittaa mieleiseensä järjestykseen. Ihmisellä on oltava minuus ennen kuin siitä voi luopua. Harvalla on ollut varaa jättää sata kirjaa kirjoittamatta; ja elää tuhat. Mastodontin muistijäljet on Pekka Kejosen uljas paluu murhaavan täsmäaforistiikan pariin. Hänen edellinen kokoelmansa Mansardikattoinen mieli ilmestyi vuonna 2006.
(WSOY)
Aiheet ja teemat
Alkukieli
Tekstinäyte
Katson kuvaani menneen peilistä
ja hymyilen tyytyväisenä.
Näinä aikoina
ei löydy montaa miestä
joilla on ollut varaa
jättää sata kirjaa kirjoittamatta
ja elää tuhat.
ja hymyilen tyytyväisenä.
Näinä aikoina
ei löydy montaa miestä
joilla on ollut varaa
jättää sata kirjaa kirjoittamatta
ja elää tuhat.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
108