Maiseman hämärä

Arto Virtasen uuteen kirjaan sisältyvät kahdeksan novellia ja kolmekymmentäneljä runoa rakentavat yhdessä erään maailman kiinteää ja kirkasta kuvaa. Jo avausruno rastii tämän maailman rajaa: ”Olet ihaillut västäräkkiä/pihapuun oksalla. // Äkkiä se on sisällä, /syöpäläiset, se paskoo / ikkunalaudalle / ja törmäillessään lasia vasten / sen nokka murtuu / kuin Jose Tuomiselta. // Otat rojukaapista työrukkaset. /Laitat sen takaisin ulos.” Todellisuuden monikasvoisuus, arjen runous, se että oleminen ei ole pelkkää oleilua. Tässä maailmassa elää näiden runojen minä, elävät novellien henkilöt: tietä läheisiin etsivä rakennusmies tai rautatieläinen, juhannusta viettävä kirjailija, kesähuvilalla talvista viikonloppua viettävät mies ja vaimo.