Paljaat puut

Romaanin tapahtuma-aika on toinen maailmansota ja paikkana saksalaisten miehittämä Tanska. Päähenkilöt ovat vastarintaliikkeessä toimivia ylioppilaita, joiden työnä on sabotaaši, lähinnä rautateiden alueella. Heidän seikkailuistaan punoutuu kirjan ulkonainen juoni mutta se on vain ikään kuin kehyksenä kirjailijan todelliselle sanottavalle. Yli kaiken tämä romaani on näet kirja nuoruudesta ja kirja rakkaudesta: nuoruuden kärsimyksestä ja levottomuudesta ja kahden ihmisen – ylioppilaan ja hänen sabotaaširyhmänsä ja johtajan vaimon – hehkuvasta rakkaudesta ja ilosta. Tunne, jota tässä kuvataan, leimuaa kuin tuli tapahtumien yllä, sen rinnalla on kaikki muu toisarvoista. Tämä rakkaus on ehdotonta, se ei kysy mikä on oikein mikä väärin, vaan se ottaa omansa. Ja kuitenkin: kun äärimmäisessä pisteessä on valittava toveruuden ja rakkauden välillä, voittaa toveruus.