Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Nimeltään Kekkonen
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Raija Orasen historiallisen romaanin päähenkilö on Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Oranen on itse kainuulainen, ja kenties ainakin osittain sen vuoksi kainuulaiseksi mielletyn Kekkosen karismaattinen hahmo on hänelle läheinen. Kekkos-romaani alkaa sotien ajasta; on kulunut parikymmentä vuotta siitä, mihin Orasen edellinen, Mannerheimiä käsitellyt romaani päättyi.
Kekkosesta piirtyy tuttu ja samalla uudenlainen kuva: hän on karismaattinen, kunnianhimoinen, vahvatahtoinen, nopeaälyinen, huumorintajuinen, kiivas, äkkipikainen ja samalla herkkä, myös suuri naistenmies.
Vuonna 1940 Suomi oli talvisodassa menettänyt Karjalan ja suuren osan maa-alueestaan. Rauhansopimuksen valtuuspaperin allekirjoittanut presidentti Kallio kuolee dramaattisesti Helsingin rautatieasemalla. Hänen lähellään seisoo terhakkaana nuorehko miltei kalju pitkä mies, joka on jo ollut kiinni vallan kahvassa mutta syrjään joutunut. Pian alkaa uusi sota, ja Kekkonen joutuu ratkaisemaan sen, miten valta otetaan, kun maa on vaarassa joutua vieraan valtikan alle.
Kekkonen oli myös naistenmies. Hänen ja Sylvi Uinon rakkaus syttyi Etsivä Keskuspoliisin toimistossa ja johti avioliittoon ja kaksospoikien syntymään. Koko elämänsä Sylvi pysyi miehensä rinnalla tämän neuvonantajana ja uskollisena kumppanina. Mutta Kekkonen, viriili ja levoton, komea naistenmies seikkaili muuallakin. Poliittisen vallan kasvun myötä lisääntyivät naisseikkailut, joista kahdesta muodostui tärkeä, niin henkilökohtaisesti kuin poliittisestikin. Toistakymmentä vuotta kestänyt rakkaussuhde Anne-Marie Snellmaniin ei jäänyt pelkäksi seikkailuksi, vaan syveni todelliseksi rakkaudeksi. Kekkosen kirjoittamat kirjeet ovat romaanin taustamateriaalia.
(Teos)
Kekkosesta piirtyy tuttu ja samalla uudenlainen kuva: hän on karismaattinen, kunnianhimoinen, vahvatahtoinen, nopeaälyinen, huumorintajuinen, kiivas, äkkipikainen ja samalla herkkä, myös suuri naistenmies.
Vuonna 1940 Suomi oli talvisodassa menettänyt Karjalan ja suuren osan maa-alueestaan. Rauhansopimuksen valtuuspaperin allekirjoittanut presidentti Kallio kuolee dramaattisesti Helsingin rautatieasemalla. Hänen lähellään seisoo terhakkaana nuorehko miltei kalju pitkä mies, joka on jo ollut kiinni vallan kahvassa mutta syrjään joutunut. Pian alkaa uusi sota, ja Kekkonen joutuu ratkaisemaan sen, miten valta otetaan, kun maa on vaarassa joutua vieraan valtikan alle.
Kekkonen oli myös naistenmies. Hänen ja Sylvi Uinon rakkaus syttyi Etsivä Keskuspoliisin toimistossa ja johti avioliittoon ja kaksospoikien syntymään. Koko elämänsä Sylvi pysyi miehensä rinnalla tämän neuvonantajana ja uskollisena kumppanina. Mutta Kekkonen, viriili ja levoton, komea naistenmies seikkaili muuallakin. Poliittisen vallan kasvun myötä lisääntyivät naisseikkailut, joista kahdesta muodostui tärkeä, niin henkilökohtaisesti kuin poliittisestikin. Toistakymmentä vuotta kestänyt rakkaussuhde Anne-Marie Snellmaniin ei jäänyt pelkäksi seikkailuksi, vaan syveni todelliseksi rakkaudeksi. Kekkosen kirjoittamat kirjeet ovat romaanin taustamateriaalia.
(Teos)
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Konkreettiset tapahtumapaikat
Asiasanayhdistelmät
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
596